Yritysrahoitus on olennainen osa terveiden ja kasvuhakuisten yritysten toimintaa. Rahoituksen saatavuus määrittää, miten hyvin yritys voi investoida uusiin hankkeisiin, laajentaa toimintaansa sekä varautua odottamattomiin kuluihin. Viime vuosina yritysrahoituksen saaminen on kuitenkin vaikeutunut. Tähän vaikuttavat etenkin pankkien kiristyneet vaatimukset ja päättäjien asettamat tiukat vakavaraisuussäännökset, jotka vähentävät yrityksille myönnettäviä lainoja. Tämä artikkeli käsittelee yritysrahoituksen haasteita, niiden taustoja sekä vaihtoehtoisia keinoja rahoituksen hankkimiseen nykypäivänä.
Vakavaraisuussäännösten vaikutus pankkien luotonantoon
Pankkisektoria on säädelty tiukasti finanssikriisin (2007–2009) jälkeen, jotta varmistetaan rahoitusmarkkinoiden vakaus ja estetään vastaavat kriisit tulevaisuudessa. Erilaiset sääntelykehykset, kuten Basel III -vakavaraisuussäännöt, ovat asettaneet pankeille korkeita omien varojen vaatimuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pankeilla on oltava entistä enemmän pääomaa kattamaan mahdollisia luottotappioita. Tarkoitus on hyvä – rajata riskiä ja suojella talouden vakautta – mutta se on samalla johtanut siihen, että pankit ovat muuttuneet varovaisemmiksi luotonmyönnössä. Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat erityisen haavoittuvaisia tässä tilanteessa, koska niiden vakuudet ovat usein rajalliset, minkä vuoksi luottoehdot tiukentuvat entisestään.
Poliittinen päätöksenteko on merkittävässä roolissa sääntelyssä
Kansainväliset ja EU-tason vakavaraisuussäännöt on toki tarkoitettu suojaamaan nykyisiä järjestelmiä, mutta niillä on usein haitallisia sivuvaikutuksia: yrityslainojen ehtojen kiristyminen, rahoituksen saannin heikentyminen ja pienten toimijoiden syrjäytyminen markkinoilta. Yritysten kannalta on ongelmallista, että päättäjät eivät aina huomioi erikokoisten yritysten erityyppisiä tarpeita ja riskejä, vaan asettavat kaikille samat kriteerit.
Pankkeihin kohdistuva kritiikki
Yritykset voivat kokea, että pankit asettavat pääoman tuoton ja riskienhallinnan rahoitustarpeiden edelle:
- Tiukat luottokriteerit pakottavat yritykset esittämään erittäin vahvat vakuudet, joita monella kasvuhakuisella pk-yrityksellä ei ole.
- Pankit painottavat usein yrityksen historian tilinpäätöstietoja, jolloin potentiaalisesti menestyvät start-upit tai muut uudet toimijat jäävät ilman rahoitusta.
- Korkeat palvelumaksut, avausmaksut ja muut byrokraattiset kustannukset voivat nousta merkittäväksi rasitteeksi etenkin pienille yrityksille.
Toisaalta pankkeja on myös ymmärrettävä: poliittisten päättäjien säätämien säännösten myötä pankin on pakko olla tarkempi myöntäessään lainoja. Vakavaraisuussäännöt ovat edellytys finanssijärjestelmän toimivuudelle, mutta niiden käytännön vaikutukset pk-yrityksille ovat monesti kielteisiä.
Rahoituksen vaihtoehtoiset lähteet
Tiukentuneesta pankkirahoituksesta huolimatta yritykset voivat löytää rahoitusta muualta. Etenkin digitalisaation ja rahoitusalan murroksen myötä on syntynyt useita vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja:
Julkiset rahoituslähteet:
- Finnvera: Tarjoaa takauksia ja lainoja monenlaisille yrityksille. Finnveran myöntämä takaus voi helpottaa lainansaantia pankista.
- Business Finland: Tukee erityisesti innovatiivisia hankkeita, kansainvälistymistä ja tutkimus- ja kehitystyötä.
- EU-rahoitus: Eri ohjelmat, kuten Euroopan investointirahasto (EIF), voivat tarjota lainoja tai takauksia pienille ja keskisuurille yrityksille.
Joukkorahoitus:
- Joukkolainapalvelut (esim. joukkorahoitusalustat) mahdollistavat lainojen keräämisen suoraan yksityisiltä tai institutionaalisilta sijoittajilta. Yrittäjä voi esitellä hankkeensa verkossa ja tarjota sijoittajille tuottoa, jolloin vältytään pankin korkeilta kuluilta ja tiukoilta vakuusvaatimuksilta.
- Osakepohjainen joukkorahoitus, jossa yrityksen osakkeita tarjotaan laajalle yleisölle. Riskejä on, mutta sijoittajat voivat saada osakeomistuksen yrityksestä, mikä madaltaa lainan takaisinmaksun riskiä yrittäjälle.
Pääomasijoittajat ja bisnesenkelit:
- Pääomasijoittajat (venture capital -rahastot) etsivät kasvukykyisiä yrityksiä, joissa he voivat saada sijoitukselleen merkittävän tuoton esimerkiksi 5–10 vuoden aikajänteellä. Vastineeksi sijoituksesta he saavat osuuden yrityksestä.
- Bisnesenkelit ovat yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat omia varojaan mielenkiintoisiin ja potentiaalisiin yrityksiin. He voivat tuoda yritykseen myös osaamista ja verkostoja, jotka auttavat liiketoiminnan kehittämisessä.
Yrityskohtaiset ratkaisut:
- Leasing ja osamaksukauppa: Erityisesti kone- ja laiteinvestoinneissa leasing voi olla pankkilainaa joustavampi tapa hallita rahoitusta ja kassavirtaa.
- Myyntisaatavien rahoitus (factoring): Yritys voi myydä myyntisaataviaan rahoitusyhtiölle ja saada nopeammin käyttöönsä rahat, jotka asiakas maksaisi myöhemmin. Näin vapautetaan pääomaa kassavirran ylläpitämiseen.
Tulevaisuuden näkymät ja johtopäätökset
Yritysrahoituksen haasteet tuskin poistuvat, vaikka talouskasvu voimistuisikin. Kansainväliset ja EU-tason vakavaraisuussäännöt säilyvät tiukkoina, ellei poliittisella tasolla päätetä keventää niitä. Tästä seuraa, että pankit suhtautuvat luottohakemuksiin edelleen varovaisesti, minkä vuoksi erityisesti pk-yritysten on hyvä varautua hakeutumaan myös vaihtoehtoisten rahoituslähteiden pariin.
Alalla tapahtuu myös positiivisia muutoksia. Digitalisointi, fintech-startupit ja erilaiset joukkorahoitusmallit avaavat yrityksille enemmän vaihtoehtoja. Yritykset, jotka osaavat hyödyntää uutta teknologiaa ja rakentaa luottamusta sijoittajayhteisöön, löytävät usein kyvyn rahoittaa kasvu- ja kehityshankkeitaan myös ilman perinteisten pankkien tukea.
On silti selvää, että pankkien varovaisuus koettelee monia yrityksiä. Moni yrittäjä kokee, että rahoituksen saanti on suurelta osin kiinni yhä byrokraattisemmista ehdoista ja poliittisista linjauksista, joista he itse eivät voi neuvotella. Poliitikoilla olisi mahdollisuus helpottaa pienten yritysten rahoitusta säätämällä pankkien vakavaraisuusvaatimuksia pk-yritysten näkökulmat huomioiden. Ilman tällaisia uudistuksia monet lupauksia täynnä olevat start-upit ja kasvuyritykset jäävät vaille tarvittavaa tukea, mikä hidastaa Suomeen syntyviä uusia työpaikkoja ja innovaatioita.
Lopulta vastakkain ovat turvatun rahoitusjärjestelmän tarve ja yritysten kasvun edellytys saada rahoitusta. Pankeilla ja päättäjillä on siis iso rooli siinä, miten joustavaksi yritysten rahoitus muovautuu tulevaisuudessa. Yritysten kannattaa puolestaan aktiivisesti selvittää kaikki olemassa olevat rahoitusvaihtoehdot ja rakentaa rahoitusratkaisunsa niistä lähteistä, jotka parhaiten tukevat omaa kasvusuunnitelmaa ― olipa se perinteistä pankkilainaa, julkisrahoitusta tai modernimpi joukkorahoitusmalli. Näin yksittäiset yritykset voivat pitää huolta siitä, että ne saavat käyttöönsä