Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tilastojen mukaan Suomen suosituin yhtiömuoto on osakeyhtiö: vuoden 2025 alussa niitä oli rekisterissä noin 294 171. Toiseksi yleisin yritysmuoto on toiminimi, joita oli rekisteröity noin 265 280. Sen sijaan kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt ovat harvinaisempia – niitä oli yhteensä vain noin 28 225. Tilastot kertovat, että yrittäjät valitsevat useimmiten osakeyhtiön ja toiminimen väliltä. Tässä blogitekstissä pureudummekin juuri näiden kahden yritysmuodon verotukseen ja niiden eroihin.
Toiminimen verotus
Toiminimellä toimiva yrittäjä on tuloverotuksen näkökulmasta yhtä kuin yrityksensä. Tämä tarkoittaa, että yrityksen tulos ei jää erillisenä yhtiöön, vaan se verotetaan suoraan yrittäjän henkilökohtaisena tulona.
Ansiotulot ja pääomatulot
Toiminimen tulos jaetaan verotuksessa kahteen koriin: ansio- ja pääomatuloihin. Jako tehdään sen perusteella, kuinka paljon yrityksellä on nettovarallisuutta eli varojen ja velkojen erotusta. Nettovarallisuudelle voidaan laskea tuotto 20 %:n mukaan (tai yrittäjän valinnan mukaan 10 %, tai jopa 0 %). Tämä osuus verotetaan pääomatulona. Jos nettovarallisuutta ei ole, lähes koko tulos menee ansiotulona verotettavaksi.
Ansiotulo verotetaan progressiivisesti, eli mitä enemmän tuloja kertyy, sitä korkeammaksi veroprosentti nousee. Pääomatulo puolestaan verotetaan kiinteällä prosentilla: 30 % aina 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34 %. Tästä johtuen, yritystoiminnan ollessa pienimuotoista, monelle uudelle yrittäjälle on kannattavinta valita veroilmoituksessa koko tulos verotettavaksi ansiotulona. Pääomatulo-osuuden hyödyt tulevat esiin vasta silloin, kun liiketoiminta kasvaa ja nettovarallisuutta alkaa kertyä esimerkiksi laitteisiin, kalustoon tai sijoitettuun rahaan.
Toiminimen ”palkka” – yksityisotot
Moni toiminimiyrittäjä puhuu ”palkan nostamisesta”, mutta todellisuudessa toiminimiyrittäjä ei maksa itselleen palkkaa lainkaan. Sen sijaan hän voi tehdä yksityisottoja eli siirtää rahaa yrityksen tililtä omaan käyttöönsä. Yksityisotto ei ole erillinen kulu eikä sitä veroteta sellaisenaan – verotus perustuu aina siihen, mikä on yrityksen tulos tilikauden lopussa.
Ennakkovero
Toiminimen tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa, ja tätä varten maksetaan ennakkoveroja jo vuoden aikana. Käytännössä yrittäjä arvioi Verohallinnolle ensimmäisen tilikautensa tuloksen, ja verottaja laskee tämän perusteella ennakkoverot. Jos esimerkiksi arvioitu tulos on 30 000 euroa, maksetaan vuoden aikana veroja tämän summan mukaisesti.
Jos myöhemmin käy ilmi, että arvio oli pielessä, verotus tasataan. Liikaa maksetut verot palautetaan, maksetun summan ollessa liian vähän, sitä täydennetään lisäennakolla. Ennakkovero voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta sen idea on yksinkertainen: veroja maksetaan etukäteen, jotta lopullisessa verotuksessa ei tulisi kerralla isoa summaa maksettavaksi.
Arvonlisävero (alv)
Useimmat toiminimiyrittäjät kuuluvat myös arvonlisäverovelvollisten piiriin. Velvollisuus alkaa, kun kalenterivuoden liikevaihto ylittää 20 000 euroa. Alv ei ole yrittäjän omaa rahaa, vaan se kerätään asiakkailta ja tilitetään valtiolle. Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 25,5 %, mutta joissain tuotteissa ja palveluissa käytetään 14 % tai 10 %:n alennettua verokantaa.
Alv voidaan maksaa kuukausittain, neljännesvuosittain tai kerran vuodessa riippuen liikevaihdon määrästä.
Yrittäjävähennys
Vuodesta 2017 alkaen toiminimiyrittäjät ovat voineet hyötyä ns. yrittäjävähennyksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että tuloksesta vähennetään automaattisesti 5 % ennen verojen laskemista. Se keventää hieman verotusta ja tuo toiminimiyrittäjän verotuksen hieman tasavertaisemmaksi osakeyhtiöiden kanssa, joiden yhteisövero on 20 %.
Yhteenveto
Toiminimiyrittäjän verotukseen liittyy monta liikkuvaa osaa: tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin, yksityisotot, ennakkoverot, arvonlisäverot ja yrittäjävähennys. Pienillä tuloilla verotus pysyy usein kohtuullisena, mutta tulojen ja nettovarallisuuden kasvaessa, progressiivinen ansiotuloverotus voi kuitenkin kiristyä, jolloin osakeyhtiö voi olla verotuksellisesti ja käytännöllisesti houkuttelevampi vaihtoehto.
Osakeyhtiön verotus
Osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö, mikä tarkoittaa, että sen tulos verotetaan erillään omistajistaan. Yhtiön voitosta maksetaan ensin 20 %:n yhteisövero. Tämä on merkittävä ero toiminimeen verrattuna, sillä verotus ei kohdistu suoraan yrittäjään, vaan ensin yhtiöön. Sen jälkeen yrittäjä voi nostaa yhtiöstä varoja itselleen joko palkkana tai osinkoina.
Palkan maksaminen
Osakeyhtiön omistaja voi maksaa itselleen palkkaa siinä missä muillekin työntekijöille. Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, eli se pienentää yhtiön verotettavaa tulosta. Yrittäjä puolestaan maksaa palkasta ansiotuloveroa ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja.
Osingonjako
Osakkaalle voidaan maksaa osinkoa osakeyhtiön voitosta. Listaamattomien yhtiöiden (eli tavallisten pk-yritysten) osinkoverotus perustuu yhtiön nettovarallisuuteen. Jos yhtiön nettovarallisuudelle lasketusta 8 %:n tuotosta jaettava osinko pysyy enintään 150 000 eurossa, siitä 75 % verotetaan pääomatulona ja 25 % on verovapaata. Nettovarallisuuden ylittävät osingot verotetaan suuremmalta osin ansiotuloina.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrittäjä voi verosuunnittelulla vaikuttaa siihen, kuinka paljon hän nostaa palkkaa ja kuinka paljon osinkoa. Usein yhdistelmä on edullisin: kohtuullinen palkka ei nosta ansiotuloveroprosenttia liiaksi, mutta vähentää yhtiön verotettavaa tulosta, osingon maksamisella taas voidaan hyödyntää nettovarallisuuteen perustuvaa kevyempää verokohtelua.
Voiton jättäminen yhtiöön
Toisin kuin toiminimellä, osakeyhtiössä kaikkea voittoa ei ole pakko nostaa heti omaan käyttöön. Yhtiö voi jättää voittoja omaan kassaansa esimerkiksi tulevia investointeja varten tai puskuriksi hiljaisempia kausia varten. Näistä voitoista on jo maksettu 20 %:n yhteisövero, mutta ne eivät vielä näy omistajan henkilökohtaisessa verotuksessa ennen kuin varoja jaetaan palkkana tai osinkoina. Tämä antaa osakeyhtiölle paljon enemmän joustoa verosuunnitteluun.
Ennakkovero
Osakeyhtiö maksaa veronsa samalla periaatteella kuin toiminimikin, eli ennakkoon arvioidun tuloksen perusteella. Ennakkovero määräytyy verottajalle tehdyn tulosarvion mukaan, ja lopullinen vero tasataan tilikauden päätyttyä. Jos arvio oli alakanttiin, maksetaan lisäennakkoa, ja jos taas yhtiö maksoi liikaa, ylimääräinen summa palautetaan.
Arvonlisävero (alv)
Osakeyhtiöt ovat samalla tavalla arvonlisäverovelvollisia kuin toiminimet. Jos liikevaihto ylittää 20 000 euroa, yhtiön on liityttävä alv-rekisteriin. Verokannat ovat samat kuin toiminimellä: yleinen 25,5 %, sekä alennetut 14 % ja 10 %. Alv-velvollisuus tuo mukanaan oikeuden vähentää omiin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot.
Yhteenveto
Osakeyhtiön verotus rakentuu kahdessa portaassa: ensin yhtiö maksaa tuloksestaan 20 % yhteisöveron, ja sen jälkeen yrittäjä maksaa veroa nostamistaan varoista. Tämä mahdollistaa joustavan verosuunnittelun – yrittäjä voi yhdistellä palkkaa ja osinkoa sekä jättää osan voitoista yhtiöön tulevaisuutta varten. Samalla osakeyhtiö tarjoaa myös vastuunsuojaa, sillä yrittäjä ei yleensä vastaa henkilökohtaisesti yhtiön veloista.